Kylläpäs aika rientää vauhdilla! Toinen viikko harjoittelusta jo takana, neljä edessä :) Ajattelin kertoa tässä postauksessa teille lukijoille hieman KKT:n sisällöstä.
Luokat sekä opetettavat oppiaineet ovat "arvottu" meille. Emme voi siis itse vaikuttaa niihin. Toki toiveita voi esittää, mutta takeita niiden toteutumisesta ei ole. Olemme kuitenkin ymmärtäneet asian niin, ettei samalla luokka-asteella tehdä harjoittelua kolmea kertaa, joten ne ainakin vaihtuvat OKT:ssa, KKT:ssa ja MKT:ssa (OKT = Orientoiva koulutyöskentely, MKT = Maisterivaiheen koulutyöskentely).
Minä olen tällä kertaa neljännellä luokalla kahden muun opiskelijan kanssa ja opetettavat aineeni ovat matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto sekä musiikki. Lauralla tosiaan on viides luokka ja opetettavat aineet ovat historia, äidinkieli ja tekstiilityö.
Ensimmäisellä viikolla opetetaan muutama tunti muiden luokassa olevien harjoittelijoiden kanssa. Kyseessä ovat siis ryhmätunnit. Toisella viikolla opetetaan kuusi (6) tuntia pareittain. Viikkoon kuuluu myös kolme (3) tuntia muiden harjoittelijoiden tuntien seuraamista. Neljä viimeistä viikkoa on tarkoitettu yksilötunteja varten. Yksilötunteja on 12 tuntia eli noin kolme (3) opetettavaa tuntia per viikko. Tällöin omat aineet astuvat esiin! Neljänä viimeisenä viikkona seuraamme myös meille määrättyä taito- ja taideainetta, mitä joku muu luokan harjoittelijoista opettaa. Taito- ja taideainetta pitää seurata kolme (3) tuntia. Minä seuraan tässä harjoittelussa tekstiilitöitä.
Niin tosiaan, ryhmä- ja paritunnit eivät siis välttämättä ole niitä aineita mitä itselle on annettu, vaan tunnit voivat olla mitä vain oppilaiden lukujärjestyksestä! Minä pidin tällä viikolla parin kanssa tekstiilitöitä, äidinkieltä, musiikkia ja liikuntaa.
Ennen jokaista tuntia pidetään ainetta opettavan opettajan kanssa ohjaustunti, minkä tarkoituksena on antaa vinkkejä ja käytönnönohjeita tunnin pitämiseen. Samalla opettaja antaa tunnin aiheen harjoittelijoille :) Ohjauksen jälkeen harjoittelijoiden on tehtävä tuntisuunnitelma, joka näytetään vielä ennen tunnin pitoa opettajalle. Tämän tarkoituksena on antaa viime hetken ohjeita harjoittelijalle ja niin sanotusti hyväksyä tehty tuntisuunnitelma. Tunnin pidon jälkeen opettaja ja harjoittelija pitää arviointikerran, missä opettaja sekä mahdollisesti tuntia seurannut opiskelija antaa palautetta pidetystä tunnista.
Saamme ohjausta myös opetettavaan taide- ja taitoaineeseen yliopiston puolelta. Ainakin tänä vuonna ohjauksia on pidetty ryhmäohjauksina niin, että kaikki esimerkiksi musiikkia opettavat harjoittelijat kokoontuvat ainetta opettavan opettajan kanssa noin kolme kertaa yliopistolla ohjauksen merkeissä. Ohjauksessa käydään samalla tavalla ohjeita ja vinkkejä läpi, kuten myös ala-asteen opettajan kanssa käydään :)
Harjoittelun loputtua meidän pitää vielä kirjoittaa pedagogiseen portfolioomme raportti KKT-harjoittelusta, jonka tarkoituksena on kiteyttää tuntemuksemme opettamisesta ja tuntien suunnitelemisesta. Raportti tehdään toki kuitenkin lähdekirjallisuutta hyödyntäen; raportin ei kuulu siis olla pelkkä päiväkirja päivistä milloin meni mainiosti ja milloin sattui ärsyttämään...
Tässäpä siis infopaketti teille toisen vuoden harjoittelusta! Palaillaan kunhan pääsemme yksilötuntien kimppuun ensi viikolla :)
Jonna
Olisi kiva lukea, miten teidän harjoittelunne menivät :)
VastaaPoistaEhdottomasti kirjoitamme postauksen harjoittelusta vielä! Olimme molemmat ulkomailla talviloman, joten emme sen vuoksi ehtineet kirjoittaa heti harjoittelun loputtua!
PoistaMoikka, hei olisin tosi kiitollinen jos voisitte vastata näihin pariin kysymykseen. kauheesti oon koittanu googlailla mutta en oo löytäny oikeen kunnollisia vastauksia:(
VastaaPoistaKuinka paljon luokanopettajaksi opiskellessa on pakollisia suullisia esitelmiä? ( suunnilleen 1 esitys viikossa/kuukaudessa/ 2 kuukaudessa vai kuinka paljon?)
onko ne yksin pidettäviä vai ryhmässä vai sekä että?
Kärsin todella vaikeesta esiintymiskammosta, ja mua itkettää ihan oikeesti jo ajatuskin että joutuisin opiskellessa pitään esitelmiä. Kuitenkin haluaisin luokanopettajaksi opiskella ja nyt kun pitäs hakea opiskelemaan niin mietinpähän vaan että pystyykö vakavasta esiintymiskammosta kärsivä teidän mielestä opiskella luokanopeksi?
KIITOS paljon jo etukäteen jos voitte näihin vastata! :)
Esitelmien tai puheiden pitämistä ei nyt sinänsä hirveästi ole meillä ainakaan ollut. Tänä vuonna olemme yksin ryhmän edessä kertoneet harjoittelusta ja myöhemmin keväällä meillä on puheviestinnän kurssilla pidettävä 15 minuutin puhe. Ryhmätöitä ja niiden esittämistä ryhmälle on melko paljon, mutta siinähän toki on ryhmä tukemassa :)
VastaaPoistaKeskustelemista harjoituskerroilla on paljon, mutta niihin voi oman kiinnostuksen ja uskalluksen mukaan osallistua. Olemme tehneet myös pieniä draamaesityksiä sekä improharjoituksia ryhmän kanssa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ryhmä ryhmäytetään opintojen alussa tiiviiksi porukaksi, joka jo automaattisesti lievittää esiintymisjännitystä muiden edessä :) Ryhmän tuki auttaa paljon, ja jos fiilikset esiintymisestä tuntuu voittamattomilta voi asiasta keskustella kurssien opettajien, opintoneuvojien, omaopettajan sekä koulupsykologin kanssa. YTHS järjestää myös vuosittain jännittäjäryhmiä, joissa käsitellään esiintymispelkoja :) Tukea ja apua siis kyllä saa!
Kannattaa rohkeasti hakea koulutukseen, ei koulutuksesta valmistuminen jää varmasti kiinni puheiden pitämisestä. Olemme myös huomanneet sen, että mitä enemmän ryhmätöitä tai keskusteluita olemme tehneet, sitä helpommaksi esiintyminen muuttuu!
Rohkeutta ja tsemppiä sinulle kevääseen! Kysy toki tarkentavia kysymyksiä, jos vastauksesta jäi uupumaan jotakin :)