keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Syyslomalle!

Virallinen syysloma alkoi än-yy-tee-NYT! Tai no, virallista syyslomaahan meillä ei ole, mutta keskiviikosta sunnuntaihin kestävän vapaan voi minun mielestä jo laskea lomaksi. Ja koska en syntyperäinen oululainen ole, loma alkaa reippaan pituisella juna- ja bussimatkailulla. Ja mikäs sen parempaa junahupia kuin blogin kirjoittaminen, vai häh?

Maanantaina saimme päätökseen taas yhden kurssin, kun tieto- ja viestintätekniikan pedagogiset sovellukset -kurssi eli tuttavallisemmin TVT loppui. Tuntien aikana harjoittelimme monenlaisten tietoteknisten vempainten käyttöä, kuten Wiki-sivuja ja SmartBoardia. Kurssin aikana loimme myös itsellemme blogin, jonne kirjasimme "kauniita" ajatuksiamme tvt:n käyttämisestä. Viimeisellä tunnilla esittelimme pienissä ryhmissä kurssin aikana räpeltämämme jaksosuunnitelmat. Jaksosuunnitelman sai tehdä mistä tahansa aiheesta, kunhan siihen tunki mahdollisimman paljon tietotekniikan käyttöä. Meidän suunnitelmamme koski kolmen viikon pituista teatteriprojektia, johon saimme ängettyä iPadeja, internetin käyttöä, videointia ja paljon muuta mukavaa.

Tiistaina ennen syyslomaa ainoa tunti oli piirustusta. Tällä kertaa työvälineenä käytettiin hiiltä, jolla se valitsemamme satuhahmo piirrettiin johonkin tilaan. Lisäksi vaatimuksena oli, että piirroksen etualalle tuli sijoittaa jokin asia tai esine eli käyttää avointa sommittelua. Sormet ja naamatkin mustana tuhersimme taas pari tuntia.


Ja jotta luovuus ei olisi jäänyt siihen, jäimme vielä tekemään märkähuovutuksen töitä loppuun. Kyllä tuli taas melkoisen alakoululainen olo, kun koulupäivä koostui piirustuksesta ja käsitöistä! Mutta minusta kyllä alkaa vahvasti tuntua siltä, että tämä koulu kaivaa vaikka väkisin minun kadotetun luovuuden esiin.

Laura

perjantai 19. lokakuuta 2012

ps.

Sain tämän viikon alussa tietää. että PÄÄSIN LÄPI KASVATUSTIETEEN PERUSKURSSIN TENTIN! Ensimmäinen yliopistotentti siis suoritettu. Pisteistä ei ole mitään hajua, mutta pääasia on, että sain viimein ja vihdoin palauttaa kurssikirjat kirjastoon pöydän päältä lojumasta. Saattaa mennä pieni hetki ennenkuin tartun niihin kirjoihin uudelleen, koska...
Laura

torstai 18. lokakuuta 2012

Piirustajamestarit

Pari viikkoa sitten meillä alkoi piirustuksen kurssi, josta saamma kokonaisen opintopisteen. Luovuutta saahaan siis taas yhdellä kurssillä käyttää! Ensimmäinen tapaamiskerta meni löpötykseen, mutta seuraavilla kerroilla ollaan jo päästy tositoimiin.

Ensimmäisellä todellisella piirustuskerralla lämmittelimme piirtämällä omien kasvojemme siluetin. Idena oli se, että silmät suljettuina "piirsimme" vasemman käden etusormella janan pitkin kasvojamme ja oikealla kädellä piirsimme samaan aikaan siluettiamme kynällä paperille. Tai no joo, Jonnahan vasenkätisenä teki homman juuri toisinpäin, mutta joka tapauksessa. Lopputunnilla menimme Eläinmuseoon luonnostelemaan kaikenkarvaisia eläimiä. Oli kyllä erikoista tuntea itsensä "todelliseksi taiteilijaksi", joka luonnoslehtiö kädessä piirustaa kieli keskellä suuta ja kynä sauhuten. Valmiita luonnoksia katsellessa saattoi jopa erottaa, oliko kyseessä lintu vai kala. En ole ikinä tuntenut osaavani piirtää, mutta heti ensimmäisellä piirustustunnilla tuli onnistujaolo. Ehkä mie ossaan sittenkin jotakin.

Toisella piirustuskerralla lämmittelyharjoituksena asetimme piirustuslehtiön päämme päälle ja piirsimme oman kasvokuvamme lehtiötä koko ajan pään päällä pitäen. Piiirroksista tuli kyllä ilmieläviä Picassoja ja Schjerfbeckejä! Löytyi kyllä itsestäkin melkoinen ekspressionisti. Teimme myös croquis-piirrosta, jossa tarkoituksena on lyhyessä ajassa luonnostella esimerkiksi ihmismalli. Meillä aikaa oli ensin 4, sitten 2 ja lopuksi vain yksi minuutti.
Päätehtävä tunnilla oli aiemmin valitsemmamme sadun päähenkilön piirtäminen. Erityistä huomiota tuli kiinnittää väreihin. Valitsin sadukseni Tähkäpään, koska se on seitsemänvuotiaan pikkusiskoni lempisatu. Ensimmäistä kertaa elämässäni maalaustelineen takana seisoessa koin aivan uudenlaisen inspiraation. En ahdistunut tyhjästä paperista, vaan tunsin, että voisin ehkä saadakin paperille jotakin näköistä. Samanlaisia tunteita haluaisin tarjota omillekin oppilailleni sitten tulevaisuudessa. Kun ohjeet ja aiheet eivät ole liian tiukasti rajattuja, voivat oppilaatkin saada paljon enemmän irti tekemisistään.
Tässä Tähkäpää-yritelmää. Ja pikkusiskon sanoin, onhan tuo pää vähän reilumman kokonen...

Laura

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Musiikkia korville

Eräs asia luokanopettajaksi opiskelemisessa minua kovasti ilahduttaa: ilmainen soitonopetus! Jokaiselle meistä on varattu tietty määrä soittotunteja, joilla soittamista opetellaan oman taitotason mukaan. Jokaikinen opiskelija saa ihan itse valita, haluaako saada opetusta pianon- vai kitaransoitossa. Ja saahan näistä tunneista muutaman opintopisteenkin, jiihaa!

Mie olen koko ikäni ajan halunnut oppia soittamaan kitaraa. Isäni osaa soittaa ja monet kavereistanikin ovat melkoisen taitavia kitaristeja. Ihaillen olen kuunnellut rämpytystä ja näppäilyä. Ja silti koskaan en ole saanut aikaseksi opetella paria sointua enempää. Kuultuani mahdollisuudesta oppia soittamista, hyppelin ensin parikymmentä minuuttia ylös ja alas silkasta innostuksesta ja sitten rustasin nimeni kitarantilauslistalle. Tunnit kestävät puolisen tuntia ja niillä käydään pareittain. Villen kanssa aloitimme molemmat soittamisen täysin alkeista, joten ensimmäisillä tunneilla emme ole ehtineet juuri puolta tusinaa sointua ja pari säestystapaa pitemmälle.



Naapureiden iloksi olen kolmen kitaransoittosession jälkeen innostuksesta soikeana. Juuri viime viikollakin raahustin kirjastosta kämpille puolenkymmenen nuottikirjan kanssa. Kovimmat fanini taitavat tässä vaiheessa löytyä alakerran chihuahuasta ja labradorinnoutajasta, jotka aloittavat aina ulvomiskonsertin heti, kun ensimmäinen kilahdus kitarani kielistä kaikuu ilmastointikanavassa.

Laura

Pianotunneilla ollaan myös parin kanssa. Minä ja Salla emme olleet koskaan aikaisemmin käyneet pianotunneilla, joten harjoittelu alkoi meilläkin hyvin perusasioista. Tällä hetkellä tunteja on takana neljä ja plakkarissa on pedaalin käyttö, balladikomppi ja humppakomppi. Viimeksi harjoittelimme säestämään ja laulamaan yhtä aikaa. Tunnit menevät suurimmalta osalta niin, että käymme läpi edellisen kerran "läksyä", jonka jälkeen siirrymme uuteen asiaan ja kappaleeseen. Opettaja laulaa ja me harjoittelemme säestämistä.  Tutun "eiku" fraasin, hymähdyksien ja harjoittelun jälkeen soivat kappaleet päässä seuraavat pari viikkoa :)

Pianotunnit hurahtavat hetkessä loppuun eikä puolisen tuntia kerran kahdessa viikossa ole kovinkaan kattava aika harjoitteluun. Koululla on kuitenkin mahdollisuus harjoitella aina kun ehtii, kunhan vain luokat ovat vapaana. Onnekseni sain ystävältäni kosketinsoittimet lainaksi ja pystyn harjoittelemaan kappaleita milloin itselleni parhaiten sopii. Vielä ei ole naapurit valittaneet! Käyn myös koulun pianotuntien lisäksi musiikinopettajaksi opiskelevan ystäväni pianotunneilla :)

Piano- ja kitaratuntien lisäksi meillä on kerran viikossa tunnin mittainen pianon/kitaran teoriatunti, jossa käydään läpi muun muassa nuotit, korotukset ja alennukset sekä tahtilajit. Pianon valinneet käyvät tietenkin pianon teoriatunneilla ja kitaran valinneet käyvät kitaran teoriatunneilla. Tunnit tapahtuvat kolmessa eri tasoryhmässä, jolloin opetus kulkee oppilaiden kokemusten ja osaamisen mukaan. Kurssin lopussa oleva tentti on kuitenkin jokaiselle ryhmälle sama.

Alasta kiinnostuneiden ei siis tarvitse huolestua, mikäli oma soittotaito ei ole huippuluokkaa! Kaikki oppivat varmasti soittamaan, sillä opetus on erinomaista ja tunnit aloitetaan oman tason mukaan. Niin vain meistäkin on kovaa vauhtia soittokonkareita syntymässä... Ainakin pienen harjoittelun jälkeen ;)



Jonna

lauantai 6. lokakuuta 2012

Hölöpötystä!

Me ollaan Lauran kanssa saatu eilen ihka ensimmäinen opintopiste! Luennot, seikkailu ja yleisurheilu, näistä kolmesta saimme siis kokonaisuudessaan yhden opintopisteen. Kyllä on mahtava ja ylpeä olo, niin komeasti se 1 op tietokoneen ruudulla napottaa kun käy Weboodissa :)

Viikko kului taas hurjaa vauhtia! Kaikkea mielenkiintoista tuli koulunpenkillä tehtyä, joten tässäpä viikon saldoa. Kastuin litimäräksi kolme kertaa saman viikon aikana; kerran mennessäni kouluun ja kahdesti koulusta kotiin tullessani. Kävimme tiistaiaamuna Lauran kanssa kirjastoinfossa ja Laura osallistui keskiviikkona Hyvän OLOn päivään, missä saunottiin ja vietettiin iltaa muiden luokanopettajaopiskelijoiden kanssa. Matematiikan didaktiikka I -tunnilla keskustelimme oppimisvaikeuksista, tekstiilitöissä jatkoimme huovuttamista, kuvataiteen piirustuksessa luonnostelimme eläimiä, perusvoimistelussa kokeilimme nasikkapainia ja rentouttavaa loppuhierontaa, englannin tunnilla kävimme läpi eläinsatuja ja millaisia opetuksia niissä on, musiikin teoriassa opettelimme korotuksia ja alennuksia, musiikkikasvatuksen pedagogiset sovellukset -tunnilla harjoittelimme lyömäsoittimilla soittamista ja päänvaivaa tuottaneella tieto- ja viestintätekniikan harjoituskerralla 5 opettelimme tekstinkäsittelyä...

On kyllä ihan käsittämätöntä kuinka vaikeaksi voi tekstinkäsittelyohjelmiin tehdä sivunumeron lisäämisen, joka ei saa lähteä kansilehdestä eikä sisällysluettelosta! Pienen taistelun ja kamppailun jälkeen tämäkin asia saatiin hoidettua. Kuitenkin vielä eilen illalla harjoittelin sivunumeron lisäämistä, jotta osaisin sen varmasti kunnolla. Ylpein mielin voinkin sanoa, että nyt osaan senkin homman :) Onneksi meillä on oma kurssi tietotekniikan ihmeellistä maailmaa varten! Harjoituskerroilla olemme opetelleet/opettelemme käyttämään koulussa tarvittavia nettisivuja ja niiden sovelluksia, tekstinkäsittelyä, excelin käyttöä ja sitä kuinka blogin ylläpitäminen toimii. Kuten Laura jo aikaisemmin mainitsikin, on tämän tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena työvälineenä -kurssin ansioita, että tässä tätäkin tekstiä kirjoittelen :)

Seuraavaksi pitäisi miettiä maanantain musiikkikasvatuksen pedagogiset sovellukset -tunnille jokin sanarytmi ja siihen sopivia kehonsoittimia, pohtia musiikin merkitystä koulussa ja löytää lyhykäinen satu tunnille vietäväksi. Tämän jälkeen suunnittelemaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja omia tavotteita opiskeluun :)

Jonna

tiistai 2. lokakuuta 2012

Mustekaloja ja syksyisiä koivuja

Täällä Oulussa on synkkä syksyinen ilma... Vettä sataa, on kylmä ja lehdet tippuu puista. Aivan eri kuin eilinen ilma! Eilen koulun jälkeen oli mahtavaa lähteä pyöräilemään kotiin, kun aurinko paistoi ja oli lämmintä. Tänään kotiin päästyäni palelin ja olin litimärkä...

Kumppareilla ja sateenvarjolla on käyttöä!

Eilen meillä oli viimeiset neljä tuntia tekstiilitöitä! Tarkempi nimitys kurssille on Käyttäjälähtöinen suunnittelu- ja valmistus käsityön ja teknologian ongelmanratkaisuna. Melkoinen sanahirmu! Kurssi alkoi tekstiilityön luennoilla, jotka antoivat meille vinkkejä ja ohjeistusta erilaisista käsityötekniikoista, materiaaleista sekä tietenkin siitä, millaisia käsityöt ovat ala-asteella. Luennot ovat nyt ohi ja saamme innokkaina keskittyä erilaisten tekniikoiden ja töiden harjoitteluun! Pakko kyllä myöntää, että jännitin tekstiilitöiden alkua haparoivien käsityötaitojeni vuoksi... Hauskaa on kuitenkin ollut ja lopputuloksiin olen ollut ihan tyytyväinen. Ainakin työt näyttävät juuri minun tekemiltäni :)

Luokanopettajakoulutuksessa on mahdollista valita joko tekstiilityö tai tekninen työ, joista molemmista saa kokonaisuudessaan seitsemän opintopistettä. Molemmat saa toki suorittaa, jos vain mielenkiintoa ja innostusta riittää! Tekstiilityö on jaettu kolmeen osioon: Ensimmäisenä käydään aikaisemmin mainitsemani käyttäjälähtöinen suunnittelu- ja valmistus käsityön ja teknologian ongelmanratkaisuna (3op), toisena tulee materiaali-ompelu- ja vaatetusteknologia (2op) ja toisen vuosikurssin aikana käydään pedagogisia ja didaktisia kysymyksiä-kurssi (2op).

Tasotyö Musse-mustekala.

Harjoituksemme ovat alkaneet neulahuovutuksella. Tunnelma tunneilla on kuin ala-asteella konsanaan! Taukoja ei malteta millään pitää ja kaikki tekevät keskittyneesti (ja ehkä jopa hieman jännittäen) omia töitään. Neulahuovutuksen aloitimme tasohuovutuksella, jonka jälkeen teimme noin nyrkin kokoisen kolmiulotteisen neulahuovutustyön. Muutamia neulanpistoja sormissa lukuunottamatta on töiden tekeminen ollut kyllä järjettömän hauskaa ja mahtavaa! On kiva oppia uusia käsityötekniikoita sekä parantaa vanhoja taitoja harjoitusten avulla. Ideoita ja töitä kehittäessä on tärkeintä muistaa lasten näkökulma.

Lisää töistä ja harjoituksista kurssin edetessä eteenpäin!

Valmiit Miina-mustekala ja syksyinen koivu...
 Jonna