Haha, JES! Sain kuin sainkin kaapin tehtyä - kuten kuvasta näkyy. Tekijänsä törsilöhän se on eli muutama kulma voisi olla tiiviimpi ja maalipinta tasaisempi, mutta koossa pysyy ja tekijä on tyytyväinen. Kaapin takaseinä on maalattu liitutaulumaalilla ja muuten maalasin sen kuultovalkoisella. Tykkään kyllä mahdottomasti tuosta mustan ja valkean kontrastista. Kun saisi vielä ostettua taululiituja, niin voisi kirjoitella kaikkea järkevää ja hyödyllistä (tai typerää ja hyödytöntä) kaapin sisälle.

Edellisen puutyöpostaukseni epätoivo muuttui iloksi seuraavalla viikolla, kun muutaman työnohjaajan avustuksella höyläsimme kaappia niin maan perusteellisesti. Kyllä se puun vääntyileminen loppui, kun oven liimalevystä saatiin vain tarpeeksi ohut. Ja kun positiivisesti ajattelen, niin olenpahan nyt oppinut omien ongelmavyyhtieni kautta melkoisen kasan erilaisia niksejä työn pelastamiseksi, jos sellainen epätoivoinen tilanne eteen sattuu lasten kanssa teknisen tunnilla.

Joululoman alun kunniaksi sain myös tekaistua teknisen raportin, johon tuli kaikenmoista pedgogista pohdintaa sekä omien tuntemusten erittelyä. Jostain syystä raporttia oli kuitenkin mukava tehdä. Ehkä syynä oli se, että samalla sai seurattua omaa kehitystään. Kurssin aluksi kun olin esimerkiksi kovin arka puutyökoneiden kanssa enkä oikein uskaltanut tehdä itsenäistä työtä. Kurssin lopulla minusta oli jo mukavaa mennä teknisen luokkaan yksin ja tehdä kaappia kaikessa rauhassa, itse ratkaisuja miettien.
 |
Sillan tekeminen tekee ihimisistä tämmösiä.
|
Ja ihanaa joulua kaikille minun puolestani! Torttua ja kinkkua mahat pullolleen!
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti