Pääsykokeet keväällä 2012

Lukijan toiveesta kirjoitetaan vielä hieman tarkempaa postausta viime kevään pääsykokeista :)

Aloitetaanpas siis VAKAVA-aineistosta. Aineisto koostuu erilaisista kasvatustieteen artikkeleista ja  artikkeleiden aiheet vaihtelevat hyvin laidasta laitaan. Pari vuotta sitten yksi artikkeli käsitteli muun muassa naisvoimistelun historiaa, kun taas tänä vuonna aineistosta löytyi artikkeli, jossa pohdittiin sosiaaliseen mediaan laitettavien kuvien merkityksiä. Artikkelit ovat täynnä nippelitietoa, joten pyrkikää tulevat hakijat panostamaan niihin! Vaikka koko peruskoulun ajan meille opetetaan, että kokonaiskuvan luominen esimerkiksi jostakin tekstistä on hyvin tärkeää, niin poiketen siitä VAKAVA-kokeen kysymykset ovat hyvin pikkutarkkoja pilkunviilauksia.

Aineistoon kannattaa pureutua esimerkiksi artikkeli kerrallaan, ja tehdä niistä itselleen pikkutarkkoja kysymyksiä. Lukemisen tarve ja määrä on hyvin paljon ihmisestä kiinni, mutta itselläni toimi ainakin lukuprosessi niin, että luin aineiston läpi muutaman kerran alleviivauksia tehden, jonka jälkeen keskityin itse tekemiini kysymyksiin ja muistiinpanoihin. Aineisto on suhteellisen helppo sisäistää ja nippelitiedot oppii pienen vaivan avulla. Tilastoja ja diagrammeja ei kannata numeroiden tarkkuudella opetella ulkoa, vaan niistäkin ainakin viime vuonna kysyttiin esimerkiksi varioiduin lukemin kysymyksiä, jolloin diagrammien ja tilastojen tulkinta nousee tärkeimmäksi seikaksi. Lukematta en suosittele kokeeseen menemään; kyllä VAKAVA-kokeeseen kannattaa panostaa ja tehdä itselleen esimerkiksi jonkinlainen lukusuunnitelma. Lukuaika on kuitenkin hyvin lyhyt ja tiivis, joten se pieni(suuri) vaiva jonka lukemisen eteen tekee, on melko lyhyt aika elämästä :)

Suosittelen myös lämpimästi osallistumaan esimerkiksi Ylen abitreenien VAKAVA2013 -keskusteluun sekä liittymään mahdolliseen VAKAVA2013 Facebook-ryhmään. Olin itse tiivisti viime vuonna näillä sivuilla mukana ja vertaistuki muilta hakijoilta oli ainakin minulle korvaamatonta. Sivustoilla ihmiset jakoivat omia kysymyksiään muille, joiden avulla pystyi katsomaan oliko itse keskittynyt samoihin asioihin kuin muut hakijat. Myös vaikeiden artikkeleiden tai epäselvien sisältöjen avaamiseen sai paljon mainiota apua muilta hakijoilta.

Itse kokeessa oli vain yksi tai kaksi epäselvää kysymystä, loput olivat ainakin itselleni sellaisia, että joko muistin niihin vastauksen tai sitten en. Kokeessahan on mahdollisuus jättää myös vastaamatta kysymykseen, jolloin miinuspisteitä ei lopputulokseen ropise. Minä muistaakseni jätin kolme tai neljä kohtaa tyhjäksi, koska en viitsinyt ottaa sitä riskiä, että vastaukset olisivat menneet väärin. Järjen käyttö on siis sallittua ja ehkä jopa pienestä taktikoinnistakin voidaan tässä tapauksessa puhua. Käykää ihmeessä katsastamassa myös aikaisempien vuosien kysymyksiä täältä. Tämän avulla saa pientä havaintoa siitä, kuinka tarkkoja kysymyksiä kokeissa saattaa tulla eteen. Esimerkkinä tälläinen: Artikkelissa lukee, että nykyihmisen DNA eroaa ainoastaan 1.2–1.4 % simpanssista, mutta kokeessa saattaa lukuina olla 1.3–1.6 %, jolloin vastaus on siis väärin. 

Rohkaisevana lauseena sanoisin, että artikkelit ovat selkokieltä ja useimmat myös mielenkiintoista luettavaa! Artikkelit eivät ole myöskään hirveän pitkiä, joten "ulkoa oppiminen" kyllä onnistuu varmasti ihan jokaiselta, joka jaksaa nähdä vaivaa lukemiseen ja artikkeleiden sisäistämiseen. Hakijatilastoja ei kannata liikaa tuijotella, koska joka vuosi joku pääsee sisälle. Usko itseesi ja se voit ehdottomasti olla juuri sinä! :)

Kirjoitan vielä haastattelusta erillisen postauksen, koska tästä tulikin melko pitkä sepostus luettavaksi. Toivottavasti tästä oli vielä lisää apua teille hakijoille ja kysykää edelleenkin ihmeessä lisää, me Lauran kanssa haluamme auttaa teitä tulevan hakukoitoksen edessä niin paljon kuin pystymme :) Muistakaa kuitenkin, että aineiston sisällöt ja kysymykset vaihtuvat joka vuosi, joten nämä kirjoitukset pohjautuvat meidän pääsykokeisiin ja meidän mielipiteisiin.

-Jonna-