Käsitöitä käden käänteessä

Tekstiilityön toinen kurssi Materiaali-, ompelu- ja vaatetusteknologia alkaa olla lopuillaan, minkä huomaa viikon aikana koulussa vietettyjen tuntien määrästä, kuten Jonna edellisessä postauksessa mainitsikin. Vielä ensi viikon torstaihin asti on aikaa viimeistellä töitä ja rutistaa portfolio kasaan. Itsekin vietin näin perjantaina lipastolla taas kolme ylimääräistä tuntia tehdessäni vaatteita loppuun.

Kurssilla tehdään siis kaksi vaatetta - tuunattu ja uudesta kankaasta tehty. Kuulostaa helpolta, vai? No, sitä se tosiaan ole kovinkaan monella ollut. Hyvin luokanopettajamaisia ärräpäitä sekä kuuluvia huokauksia on kaikunut tekstiililuokissa, kun kaikki ovat yrittäneet parhaansa mukaan saada vaatteet onnistumaan. Ja koska luokkamme omat tunnit eivät tosiaankaan ole riittäneet (eikä niiden ole tarkoituskaan riittää), olemme tehneet töitä myös muiden ryhmien tuntien aikaan. Ja samat huokaukset ja tuhahdukset ovat kuuluneet sielläkin. Ompelukone ja saumuri eivät ole hirveän tuttuja monellekaan meistä ja saattavat aiheuttaa pienenpieniä pelkotiloja, koska lankasuttu tai vahinko-ommel saumurilla tuntuu pilaavan koko työn.

Kauluspaita uusiksi.

Itse tein tuunausvaatteeksi isäni vanhasta kauluspaidasta hameen ja toiseksi vaatteeksi yksinkertaisen mekon. Jonna tuunasi vanhat juoksuhousut uuteen uskoon ja valmisti pirteän keltaisen urheilupaidan.

Mekko odottaa tekijäänsä.

Odotan todella ensi torstaita, kun kaikki saavat esitellä omat vaatteensa. Kuulen jo päässäni helpotuksen huokaukset, kun tajuamme, että kyllä me oikeasti saimme vaatteet valmiiksi!

-Laura