Pakko sanoa, että ihana päästä huilaamaan viikonlopun ajaksi. Harjoittelu on huippuMahtavaa ja antanut tämän ensimmäisen viikon aikana paljon uusia ja innostavia asioita tulevaisuutta ajatellen, mutta hieman rankkaakin se on ollut. Jokaisen aistin on oltava hereillä koko päivän, että saa mahdollisimman paljon tutkailtua ympäristöä, oppilaita ja opettajaa. Mitään ei halua jättää välistä, joten tarkkana on oltava koko ajan!
Tutkimusaineistoa on kerätty paljon kynät sauhuten ja erilaisia tehtäviäkin on tullut viikon aikana suoritettua. Ensi viikolla meitä odottavat opetustuokiot! Laura aloittaa kertomalla oppilaille lumikuningatar kertomuksesta, jonka jälkeen oppilailla on liikunnassa luistelua, jolloin minä pidän heille jääkuningatarteemaan liittyvän hippaleikin alkulämmittelyksi. Yhdessä käytämme vielä yhden tunnin samaan teemaan liittyen, kun oppilaat saavat tehdä itselleen oman lumiprinsessa- tai lumiprinssikeppinuken. Viimeisen opetustuokion aiheena meillä on sitten liikenneturvallisuus. Harjoittelu päättyy perjantaina UNICEF-kävelyyn, mihin jokainen harjoittelija pääsee mukaan.
Innolla odotan ensi viikkoa, toivottavasti se on yhtä upea ja ikimuistoinen kuin tämä ensimmäinenkin opetusharjoitteluviikko :)
Loppuun vielä alkanutta viikonloppua piristävä (salamyhkäisesti otettu) kuva reippaasta Laura-opesta!
 |
| Laitoimme oppilaiden tekemiä, upeita lumihiutaleita esille. |
Hei mahtavalta kuulostaa nuo tulevat opetustuokiot ja saman teeman jaktaminen eri oppiaineissa. Ihan varmasti tulevat pitämään (niin oppilaat kuin ohjaavat opettajatkin) tuntikokonaisuudesta. :)
VastaaPoistaTulevat viikot tulevat varmasti olemaan myös, kuten arvelitkin, aika rankkoja, ja ystävyytenne laitetaan myös melkoiseen koetukseen, mutta kyllä se lopussa palkitseekin. Meille ainakin toitotettiin, että on turhaa yrittää rakentaa mahtavia ja työtelijäitä spektaakkelitunteja, jotka rasittavat teitä. Pedagoginen taito näyttäytyy siinä vähässä mitä tekee, eli juuri noin, jääprinsessasatu -> jääprinsessaliku luistelussa jne. :D
Jotain kuumottelukertomuksiakin meille kerrottiin, esim. kuinka jotkut harjoittelijat olivat aikoinaan yrittäneet opettaa ykkös kakkosille uskonnossa jotain raamatun tarinaa näytellen. Olivat ommelleet kaapuja ja askarrelleet pahviaasin ja kaikkea, ja loppujen lopuksi lapset kyllä nauttivat esityksestä, mutta sisältö jäi välittymättä. Kiinnostavampa oli aasin nimi ja sen semmoinen. :D
Juuri sellainen ajatus tässä onkin, että yksinkertainen on useimmiten parasta! Kaksi viikkoa kuitenkin vain tässä ensimmäisessä harjoittelussa ollaan, joten mitään suurenmoista meiltä tuskin odotetaankaan. Ja ykkösluokkalaisten kanssa mielenkiinnon saa parhaiten pysymään, kun perusidea on simppeli - se on ainakin tullut viikon aikana huomattua.
Poista